Aleksanterin mahtikirja.


Olen vapaa

Olen vapaa!

Mahtava tunne.

Heitin juuri noin 10-15 jätesäkillistä “muistoja” elämästäni. Roinaa kertyy nurkkiin jatkuvasti. Tuntuu, että rakennan jokaisen esineen taakse tarinan, joka estää minua heittämästä sitä pois, vaikken käyttäisi sitä vuosiin. Lopulta tärkein asia, mikä ihmiselle jää, ovat muistot elämästä. Muistot määrittävät identiteettimme, mutta ikävä kyllä ne haalistuvat ja rapistuvat ajan myötä. Esineet auttavat palauttamaan niitä. Mitä vanhemmaksi elämme, sitä enemmän kokemuksia keräämme ympärillemme. Jos nämä kokemukset ovat materialisoituneita tiettyihin esineisiin, kertyy niitä pakostakin nurkkiin pyörimään.

Havahduin ongelmaani, kun rupesin siivoamaan asuntoani seuraavaa vuokralaista varten. Mietin, miksi minulla on tarvetta säilyttää tavaraa pahvilaatikoissa nurkissa. Näiden päälle kertyneestä pölykerroksesta pystyi päättelemään, ettei niitä ole avattu kertaakaan sen jälkeen kun ne aikanaan sinne pakkasin. Tarkemmin, en edes tiennyt mitä niissä on. Avattuani ne, palasin ajassa lähemmäs kymmenen vuotta taaksepäin. Venäjältä ostettuja CD-levyjä, leija, jota lennätin pienenä kerran, kaukosäätimiä laitteisiin joita ei ole enää olemassa. Poisheittoprosessi on kuin käyttäisi mieltään lenkillä. Aluksi se vaatii ponnisteluja, jonka jälkeen palkitseva tunne valtaa treenattavan ruumiinosan, tässä tapauksessa mielen. Mikään ei ole palkitsevampaa kuin tietää se että on pystynyt siihen, mikä aikaisemmin on tuntunut mahdottomalta.

Isälläni oli tapana kerätä tavaroita. Hän kuului suuriin ikäluokkiin ja kertoi, että pienenä oli pulaa kaikesta. Kuuluisa kaarnavene mainittiin joka keskustelussa, jossa tarkasteltiin kuinka hemmoteltuja kermaperseitä nykylapset ovat. Hän ei koskaan halunnut heittää mitään pois. Pienempänä minua hävetti tuoda kavereita kotiin, kun siellä hädin tuskin mahtui kulkemaan. Päätin, että en koskaan tee samoin kun muutan erilleni. Huomasin tavarasta luopumisen olevan sanottua vaikeampaa, vaikken koekaan, että materia määrittäisi identiteettini.

Nyt kun olen treenannut mieltä muutaman päivän putkeen heittämällä pois tarpeettomana romua, olo on kuin olisi syntynyt uudelleen. Voin lähteä vaihtoon hyvin mielin. Olen vapaa.

Vaihtoon junalla