Aleksanterin mahtikirja.


Aika kulkee nopeasti vain jos siitä tekee nopean

Usein kuulee sanottavan “Voi kunka aika rientää”. Yleensä tälläiset toteamukset ajottuvat hetkiin, jolloin juhlistetaan jokavuotista tapahtumaa esimerkiksi syntymäpäivä tai joulua.

Ihmiset (kulttuurista riippuen) viettävät erinäisiä juhlia eri syistä. Kuitenkin kaikille on yhteistä se, että niitä on paljon ja ne ajottuvat ympäri kalenterivuotta. Isompia juhlia ovat näin nopeasti laskettuna: joulu, uusivuosi, pääsiäinen, vappu, juhannus, itsenäisyyspäivä ja jotkin “ei helkkari kaupat ovat kiinni, miksi kukaan ei kertonut” -juhlat.

Näiden lisäksi voidaan laskea omat ja kavereiden syntymäpäivät, nimipäivät, kouluun / työpaikkaan liittyvät muistopäivät, vanhempien tai oma hääpäivä, hautausmaavierailun arvoiset muistopäivät sekä joillekkin nimipäivät. Kekkereitä voi keksiä melkeinpä mille tapahtumalle vain.

Joka kerta tälläinen aktiivinen muistelu aiheuttaa mielessä “Oho taas siitä on kulunut vuosi”-fiiliksen, joka yleenäs koetaan negatiivisena, haikeana tunteena. Aika näyttää kuluvan nopeasti, sillä vastahan ajattelit jostain toisesta jokavuotisesta tapahtumasta samalla tavalla. Ihminen ei alitajuisesti tiedosta, että kyseessä on eri tapahtuma vaan näitä pettymyksiä mahtuu vuoteen hyvin monta. Tämä johtaa väistämättä harhaan ajan nopeudesta, joka subjektiivisesti arvioituna “rientää”.

Asiaan voi suhtautua myös ajattelemalla pidemmissä sykleissä yhden vuoden siaan. Kuinka kauan siitä on sait käteesi yläasteen päättötodistuksen, ajokortin tai vedit ekat kännit? Hyvin kauan. Ja kuinka monta monta muistoa sinulla on niiltä ajoilta, jotka ovat niiden ja nykyhetken välissä. Monta. Lakatkaa murehtimasta, aika on hidasta, te vain teette siitä itse nopean.